JP Research

Juhani Peltola 

kuvani



Juhani Peltola

Pyynikintie 5 S 135
00710 Helsinki
Suomi

+358 (0)40 5853034 voice, mobile

m.juhani.peltola@gmail.com

JP-Research.com

Y-tunnus: 1977113-9

Tämän sivun tarkoituksena on antaa käsitys siitä, mitä olen työkseni tehnyt ja mikä on osaamiseni ammatillisissa asioissa, ja näin ollen, mitä JP Research ja minä kykenemme tekemään puolestasi.

Eläkepäiviä varten perustin jo hyvissä ajoin toiminimen JP Research, mikä mahdollistaa sen, että voin jatkaa ammatillista toimintaa vielä eläkkeelläkin mikäli "siltä tuntuu ja sattuu huvittamaan".
JP Research on merkitty kaupparekisteriin toimialanaan "Tietojenkäsittelypalvelut. GPS-järjestelmien maahantuonti, kehitys ja myynti. Lentokoneiden navigaatiojärjestelmien maahantuonti, kehitys ja myynti". Voidaan kuitenkin sanoa, että tällä hetkellä ohjelmistokehitys ja siihen liittyvä konsultointi ovat käytännössä konkreettisia asioita (ks. kohta 'Osaaminen'). 

KOP:n aika

Ensimmäinen haasteeni vastavalmistuneena DI:nä oli uuden reaaliaikaisen tilitietojärjestelmän rakentaminen Kansallis-Osake-Pankille, jossa aloitin tietoliikenneasiantuntijana syksyllä 1969. 

Järjestelmän tekeminen oli "räätälityötä" alusta loppuun, koska valmiita komponentteja käyttöjärjestelmiä lukuun ottamatta ei ollut. Järjestelmä oli tietysti täysin keskitetty tilitietokannan ympärille. Keskuslaitteistona oli Honeywellin sen aikaiset "suurtietokoneet" (jotka tänä päivänä tuskin pärjäisivät yhdelle pöytätietokoneelle). KOP:lla oli yli 400 konttoria, joista jokaiseen asennettiin Nokian MikroMikko2 -pohjaiset järjestelmät (näytöt, näppäimistöt, kirjoittimet). Konttorijärjestelmät kytkettiin keskuslaitteistoon monihaarayhteyksillä (multi-drop), joiden nopeus oli 2400 bittiä sekunnissa. Jopa käytettävä protokolla suunniteltiin itse. Honeywellin järjestelmään kuului keskustietokoneen lisäksi tietoliikenneohjain (Datanet), jonka tehtävänä oli tietoliikennelinjojen käsittely ja niistä johtuvan kuormituksen ottaminen. Liikenne keskuslaitteistoon tapahtui kanavan kautta suurella nopeudella sanomatasolla. Koska linjayhteyksiä konttorijärjestelmiin olisi ollut liian monta Datanetin kapasiteetille, jouduttiin käyttämään konsentraattoreita, joihin konttorilinjat kytkettiin, ja jotka puolestaan liitettiin Datanetiin 9600 bps yhteyksillä. Kaikki tietoliikenneohjelmistot sekä konttorijärjestelmän ohjelmiston toteutti Nokia (myöhemmin tämä osa Nokiaa myytiin ICL:lle). Keskuslaitteiston tapahtumahallintajärjestelmä (TDS) modifioitiin KOP:n tarpeisiin Honeywell-Bullin toimesta. Tietokannan ja sovellukset suunnitteli KOP itse konsulttiarmeijan tukemana. Itse olin tietoliikennejaoksen päällikkönä, mutta olin mukana toteutustyössä "tietoliikenneohjelmoijana",  ja työ tehtiin Honeywellin assemblerilla. Järjestelmästä tuli kuin tulikin toimiva ja se palveli KOP:a ansiokkaasti 15 vuotta kunnes uusi uljas järjestelmä sen vähitellen syrjäytti.

Uuden järjestelmän suunnittelussa noin 1980 alkaen olin mukana järjestelmäarkkitehtina. Uusi järjestelmä kulki MTJ:n (monitoimijärjestelmä) nimellä. Keskuslaitteistotoimittajaksi valittiin IBM, käyttöjärjestelmänä oli MVS ja tapahtumahallintajärjestelmänä IMS. Tietokantaratkaisu oli DB2. Konttorijärjestelmätoimittajaksi valittiin jälleen Nokia -- nyt konttoritietokone oli Nokian uusi kehitelmä MPS10, jota ohjelmoitiin Ada -kielellä, josta piti tulla uusi alan standardi, mutta toisin kävi. Konttorijärjestelmään kuului myös relaatiotietokanta, johon konttorikohtaiset tiedot tallennettiin, jolloin voitiin vähentää tietoliikennettä keskusjärjestelmään. Tällä kertaa työasemina oli DOS-pohjaiset mikrotietokoneet, jotka kytkettiin konttorin sisäväylään -- siis aika modernia tekniikkaa. Työasemaohjelmat tehtiin Cobol'illa joskin erisuuntaisiakin näkemyksiä C-kielen puolesta oli -- mm omani.

Vuonna 1985 siirryin uuteen projektiin, tällä kertaa järjestelmäpäällikkönä, jonka tehtävä oli suunnitella ja toteuttaa uusi tietoliikennejärjestelmä ATJ:n ja MTJ:n "väliin", johon liitettiin pankin kaikki automaatit ja josta oli myös yhteys muihin pankkeihin POLT-järjestelmän välityksellä. Järjestelmän tehtävänä oli samalla helpottaa siirtymäkautta ATJ:stä MTJ:ään, koska automaattitapahtumat voitiin reitittää tilanteen mukaan kumpaan järjestelmään hyvänsä. Automaattiverkko toteutti IBM:n SNA-arkkitehtuuria. Järjestelmään automaattien lisäksi liittyi monia suoria asiakasyhteyksiä ja tarvittavia tietoliikenneprotokollia oli suuri joukko. Koska järjestelmä oli toiminnallisesti varsin kriittinen, se toteutettiin Stratus 32 -merkkisillä vikasietoisilla tietokoneilla (käyttöjärjestelmä VOS). Stratus-laitteistot olivat täydellisesti kahdennettuja, joten mikään yksittäinen laitevika ei voinut pysäyttää järjestelmää. Samasta syystä ne olivat varsin kalliita. Järjestelmä ohjelmoitiin C-kielellä, joka onkin tietoliikenneorientoituun ohjelmointiin varsin sopiva työkalu. Harrastin sitä tekemistä paljon itsekin. KOP:n fuusiota SYP:iin vuonna 1995 seurasi vuosia tehtyjen järjestelmien 'heitto yli laidan'. Se oli sen verran turhauttavaa, että päätin kesällä 1996 siirtyä muualle.


Commit;


Commit; Material Automation Oy oli seuraava työpaikkani alkaen elokuussa 1996. Työtehtävät muuttuivat oleellisesti, koska  nyt kuvaan tulivat Client/Server -järjestelmät, Oracle-tietokantaohjelmointi (SQL, Pro*C), Windows-ympäristöt (win32), Unix-ympäristöt, jne.  Aiemmin hankittu C-osaaminen oli edelleen tarpeen sillä asiakkaat olivat isoja, perinteisten Unix-palvelinjärjestelmien käyttäjiä.   


Monesta Data Oy

Konserni Commit; alkoi pikkuhiljaa hajota ja syksyllä 1999 vaihdoin yritykseen nimeltä Monesta Data Oy, joka itse asiassa oli Commit-konsernin jälkeläisiä. Tehtävät säilyivät luonteeltaan samanlaisina. 


Stonesoft Oy
Novo Group Oyj

Jo seuraavana vuonna, eli 2000, Stonesoft Corporation osti Monesta Datan ja liitti sen e-Solutions yksikköönsä. Kun Stonesoftilla alkoi mennä huonosti (ei kylläkään e-Solutionsin takia!), pantiin e-Solutions kaupan ja lopulta sekavien vaiheiden jälkeen Novo Group Oyj osti sen "pois kuleksimasta" keväällä 2002.


WM-data Oy

Pitkään ei Novon aikaakaan kestänyt. Ruotsalainen WM-data fuusioi Novo Groupin itseensä 2003. Tässä firmassa ehdin työskennellä noin 2,5 vuotta kunnes kesäkuussa 2006 jäin eläkkeelle.

Pääsin ylioppilaaksi Kokkolan Yhteislyseosta 1962 ja valmistuin Helsingin Teknillisestä Korkeakoulusta sähköinsinööriksi (dipl.) pääaineena radiotekniikka vuonna 1968. 

Ensimmäinen kontaktini tietotekniikkaan tapahtui TKK:n sähköosastolla, kun tein Elliot 808 tietokoneelle ohjelman satelliittien seurantaa varten. Perimmäinen ajatus lienee ollut vastaanottoantennin ohjaaminen siten, että se jatkuvasti osoittaa kohti haluttua satelliittia. Ohjelmointikieli oli jokin FORTRANin kaltainen lausekieli ja ainoa I/O-media oli reikänauha. Ohjelma kirjoitettiin teletype-kirjoittimella, joka samalla teki reikänauhaa, ja ohjelman muuttaminen tapahtui leikkaamalla ja liimaamalla reikänauhan pätkiä toisiinsa.

En siis ole tehnyt päivääkään oikeasti 'alan hommia', vaan palattuani INTistä kesällä 1969 menin töihin silloiseen Kansallis-Osake-Pankkiin atk-osastolle rakentamaan pankin ensimmäistä reaaliaikaista tilikirjanpitojärjestelmää (ATJ), josta onkin kerrottu edellä.

Koska edellä oleva on melkein pelkkää historiaa, niin herää kysymys mitä siis oikeasti osaan, siis tässä ammatillisessa mielessä.

Voi sanoa, että suurimman osan viimeisestä 10 vuodesta olen viettänyt tekemällä asiakkaille C-ohjelmia Client/Server, Oracle, Unix ja Win32-ympäristöihin. Alustoina ja työkaluina ovat tuossa työssä olleet Unix, Windows, Microsoftin Visual Studio 6.0 ja Oraclen tietokantaohjelmat.

Siinä ohessa olen sitten kehitellyt ohjelmatuotetta nimikkeellä GliderPilot (katso alempana) ja mm. kotisivujani, mistä nämä ASP.NET  perusteiset sivut ovat yksi esimerkki. ASP.NET on Microsoftin uusinta teknologiaa (.NET Framework) palvelinpohjaisten WWW-sivustojen kehittämiseksi. Palvelinperusteisuushan (kuten Microsoftin vanhempi Active Server Pages (ASP) tai SUN:in Java Server Pages (JSP)) mahdollistaa HTML-sivujen generoinnin palvelimella ja samalla mm. tietokantojen sujuvan käytön datan tallennuksessa.  

GliderPilot on relaatiotietokantaan (tällä hetkellä käytettävissä ovat Oracle ja Microsoft Access tietokannat) pohjautuva ohjelmisto, joka sisältää useita toisiinsa ja purjelentoon liittyviä toimintoja (pilottien, purjelentokoneiden, konetyyppien ja valmistajien tallennus, käännepisteinen luonti ja tallennus sekä käännepistetiedostojen tulostus eri formaateissa, lentotehtävien luonti ja tallennus, lentojen rekisteröinti, lentotilastojen generointi, yms).

GliderPilot:in historia on pitkä alkaen 80-luvulta, BASICista C:n ja Win32 API:n kautta C++:aan ja MFC:hen (Microsoft Foundation Classes).   

Ohjelma on vielä osittain tuotteistamatta, mutta on tietokantoineen (Access) imuroitavissa täältä. Imuroitavassa paketissa (zip-tiedosto) tulee mukana HTML-help tiedosto, joka auttaa alkuun. Ohjelman käyttö vaatii alkuvaiheessa aika paljon paneutumista asiaan.

Seuraava ja täydentävä vaihe on GliderPilot:in toimintojen tuominen internetiin (GliderPilot Web Applications), mistä on esimerkkinä purjelentotehtävien suunnitteluohjelma GliderPilot TaskMaster, joka hyödyntää Googlen karttoja tehtävien visualisoimiseksi satelliittikarttapohjalla. Tämä on toteutettu  Microsoft .NET Framework ja ASP.NET teknologialla työkaluna Visual Studio 2005 ja C#.